CITROËN CX - 50 VUOTTA MUKAVUUTTA

Vuosien varrella CX-mallistoon lisättiin uusia versioita sekä moottorivaihtoehtojen että varustelutason osalta. Citroën toi Diesel-moottorit jälleen tarjolle mallistoonsa useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Malliston näyttävin versio oli kuitenkin CX Prestige, joka oli suunnattu edustusautomarkkinoille. Sen merkittävin ominaisuus oli 27 cm pidennetty akseliväli, mikä kasvatti huomattavasti takamatkustajien jalkatilaa. CX Prestige otettiin Suomen tuontiohjelmaan vuonna 1977, ja sen hinta oli tuolloin 108 000 markkaa, kun taas CX 2400 Pallas maksoi 74 000 markkaa.

CX Prestige oli mukana Auto-Bon Oy:n hinnastossa viimeisen kerran vuonna 1989. Tällöin automaattivaihteisen Prestigen hinta oli 384 000 markkaa, ja tehokkaamman Prestige Turbo 2:n hinta oli 398 000 markkaa. Vertailun vuoksi CX 20 TRE maksoi samana vuonna 179 800 markkaa, eli yhden CX Prestigen hinnalla olisi saanut kaksi perusmallin CX:ää.

Citroën CX muuttui vuodelle 1986 sekä ulkoisesti, että teknisesti. Isot muoviset puskurit olivat selkeä ero vanhaan peltipuskurimalliin. Teknisiä hienouksia olivat infrapunakauko-ohjaimella ohjattu keskuslukitus sekä huippumalleissa vakiona ollut lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Auton sisustus muotoiltiin täysin uudelleen ja mittarit muuttuivat aiemman CX 25 GTi Turbo -mallin tapaan tavanomaisempiin viisarinäyttöisiin mittareihin. Citroënille tyypillistä mukavuutta lisäsivät ylellinen verhoilu ja puolen asteen tarkkuudella automaattisesti säätyvä sisätilan lämpötila (Isother).Mekaaninen maavaran säätövipu oli korvattu sähköisellä liukukytkimellä, joka löytyi nyt kojetaulusta. Lämmitys ja tuuletusjärjestelmä oli varustettu myös Keski-Euroopan ruuhkissa tarpeellisella sisäilman kierrätyksellä. Takalasin lämmitykseen oli tuotu automaattinen lämmityksen katkaisutoiminto.

Erityisesti CX GTi:n varustelu oli niin kattava, että siitä oli vaikea löytää mitään puutteita, ja lukkiutumattomat jarrut toivat mukanaan uudenlaista turvallisuutta. Syksyllä 1985 myyntiin tullut uudistunut CX-mallisto olisi voinut odotusten mukaan piristää mallin myyntilukuja, mutta käytännössä vuosittaiset myyntimäärät jäivät edelleen reiluun sataan autoon.

Vaihtoautona Isälläni oli 2400 Pallas C-matic, jonka vaihtoarvosta päästiin Pekka Pirttiniemen kanssa yhteisymmärrykseen ja kaupat käteltiin. Tilaukseen laitettiin CX20TRE (172 340 mk) väriltään Blue Magnetique ja lisävarustelistalta ruksattiin myös kattoluukku (6 200 mk). Ilmastointiakin harkittiin, mutta sen lisähinta (13 100 mk) oli sen verran korkea, että päädyttiin tyytyä kattoluukun hellekeleillä tuomaan viilennykseen. 

Rekara lupasi asentaa autoon lisäksi GTI-mallissa vakiona olevat etusumuvalot, sillä perus 20TRE:n varustukseen niitä ei kuulunut sekä auton täydelliset sähkökaaviot huoltoja helpottamaan. Toimitusajan luvattiin olevan vain muutamia viikkoja.

Omaa autoa odotellessa saimme viikoksi koeajoon punaisen CX 20 TRE -mallin, jossa oli tosin perusmallille tyypillinen edullisempi kangasverhoilu. Erityisesti kevättalven aamupakkasissa uusi CX teki vaikutuksen: lämmitys ja tuuletus toimivat huomattavasti paremmin kuin vanhassa CX:ssä. Lisäksi C-Maticin pakkaskäynnistyksille tyypillinen vaihteiston kankeus oli historiaa. Toki vastapainona oli se, että automaattivaihteiston ajomukavuus vaihtui perinteiseen käsivaihteistoon. Auto luovutettiin isälleni huhtikuussa, tarkalleen 8.4.1987.

Auton historiasta on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, ja näin jälkeenpäin on helppo todeta, kuinka luotettava Citroën CX oli malliuudistuksen jälkeen. Ensimmäinen huolto-ohjelman ulkopuolinen toimenpide tarvittiin vasta kolmen vuoden käytön jälkeen, kun nokka-akselin stefa piti uusia. Suurempia korjauksia ei autoon ole koskaan tarvittu – vain normaaleja huoltotoimenpiteitä, kuten takajarrupalojen ja -levyjen sekä jakohihnan vaihdot. Kaikki huollot on tehty itse alusta alkaen, ja öljynvaihdot on suoritettu 5 000 kilometrin välein. Öljynä on aina käytetty synteettistä Mobil 5W50 Rally Formulaa.

Vesan Isä jäi eläkkeelle vuonna 1995, jolloin auton vuosittaiset kilometrisuoritteet vähenivät merkittävästi. Vuonna 2000 auto päätettiin siirtää säilytykseen, pois arkiajosta. Kaikkiaan tämä säilytys kesti lopulta kuusi vuotta, aina siihen hetkeen asti kun auto siirtyi Vesalle. Säilytyksen aikana CX:n moottori käytettiin säännöllisesti lämpimäksi ja säädettiin jousituksen hydrauliikkaa ylös-alas, että nesteet kiersivät kunnolla niin moottorissa kuin myös hydrauliikassa. 6 vuoden seisonta-aika siis ei tarkoittanut sitä, ettei auto olisi ollut tänä aikana käynnissä ja toiminnassa. Pitkä käyttämättömyys kun ei tee autolle, sen tiivisteille ja muille materiaaleille hyvää. 

Vuonna 2006 kun auto otettiin uudelleen käyttöön, tehtiin siihen hieman kattavampi huolto. Silloin vaihdettiin virranjakajan kansi, moottoriöljyt, kaikki suodattimet, jäähdytineste, venttiilikopan tiiviste sekä sytytystulpat. Tuolloin autolla oli ajettu noin 120 000 km.