CITROËN CX - 50 VUOTTA MUKAVUUTTA
Citroën CX korvasi 20-vuotta tuotannossa olleen DS-mallin vuonna 1974, jolloin sen valmistus alkoi uudessa Aulnay-sous-Bois’n tehtaassa, Pariisin esikaupunkivyöhykkeellä. Suomeen ensimmäiset CX-mallit saapuivat seuraavan vuoden keväällä.
Citroën CX:n lanseeraus tehtiin vuonna 1974 näyttävästi ja epätavallisesti ajamalla autot autotoimittajien toimesta Ruotsin Lapista aina Pariisiin saakka. Käytössä toimittajilla oli kaikkiaan 20 autoa. Matkan aikana mitatut keskikulutukset olivat CX 2000 -mallilla 8,18 l/100 km ja CX 2200 -mallilla 10,74 l/100 km.
Citroën CX:n tuotanto aloitettiin kesäkuussa 1974 ja virallinen esittely pidettiin syyskuussa. Suomeen saapui 30.10.1974 kaksi CX 2000 autoa, joista toinen oli väriltään Sable Cendré.
Tämä beige auto oli maahantuojana tuolloin toimineen Korpivaara Oy:n näyteikkunassa ihmisten ihailtavana marraskuun alusta alkaen, toinen auto tullattiin marraskuussa ja toimitettiin jälleenmyjälle Loimaalle, Mellilän Autokeskukseen. Tyyppikatsastus CX 2000 mallille suoritettiin joulukuun 5. päivä 1974. On siis todennäköistä, että nämä varhaiset autot rekisteröitiin vasta seuraavan vuoden puolella.
Ensimmäiset Citroën CX 2000 -mallit toimitettiin suoraan asiakkaille Suomessa jo alkuvuodesta 24.2.1975. Vuoden 1975 aikana Suomeen saapui CX 2000 -malleja kolmessa erässä ja CX 2200 -malleja yhdessä erässä. Yhteensä ensimmäisenä myyntivuotena Suomeen tuotiin 345 CX-mallia.
Citroën CX valittiin vuoden autoksi 1975. Tämä arvostettu titteli myönnettiin 48-jäsenisen raadin toimesta, joka koostui Euroopan 14 maan autoalan toimittajista. CX voitti kilpailussa toiseksi sijoittuneen Volkswagen Golfin ja kolmannelle sijalle jääneen Audi 50:n. Pohjoismaiden Vuoden Auto -kandidaatit vierailivat myös Suomessa, ajaen Etelä-Suomesta aina Lappiin asti.
Vuosien varrella CX-mallistoon lisättiin uusia versioita sekä moottorivaihtoehtojen että varustelutason osalta. Citroën toi Diesel-moottorit jälleen tarjolle mallistoonsa useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.
Malliston näyttävin versio oli kuitenkin CX Prestige, joka oli suunnattu edustusautomarkkinoille. Sen merkittävin ominaisuus oli 27 cm pidennetty akseliväli, mikä kasvatti huomattavasti takamatkustajien jalkatilaa. CX Prestige otettiin Suomen tuontiohjelmaan vuonna 1977, ja sen hinta oli tuolloin 108 000 markkaa, kun taas CX 2400 Pallas maksoi 74 000 markkaa.
CX Prestige oli mukana Auto-Bon Oy:n hinnastossa viimeisen kerran vuonna 1989. Tällöin automaattivaihteisen Prestigen hinta oli 384 000 markkaa, ja tehokkaamman Prestige Turbo 2:n hinta oli 398 000 markkaa. Vertailun vuoksi CX 20 TRE maksoi samana vuonna 179 800 markkaa, eli yhden CX Prestigen hinnalla olisi saanut kaksi perusmallin CX:ää.
Vuonna 1983 Citroën CX koki pieniä uudistuksia, kuten muutoksia etusäleikön muotoilussa. Suuremmat muutokset liittyivät kuitenkin varustetasoihin. Perusvarusteluksi tuli CX Pallas, joka sisälsi muun muassa keskuslukituksen ja kartanlukuvalot. Tämä varustetaso oli räätälöity erityisesti Suomen markkinoille, sillä muualla Euroopassa mallia myytiin nimellä CX 20 TRE. Uudistuksiin kuului myös mittaristoon lisätty "talousvalo," joka ohjasi kuljettajaa taloudellisempaan ajotapaan, sekä taloudellisuutta parantava viisivaihteinen vaihteisto.
Vuonna 1984 CX:ää markkinoitiin iskulauseella: "Citroën CX on yksinkertaisesti hyvä auto – siksi klassikko." Mallin markkinaosuus oli tuolloin noin 1 %, mutta se sai uutta elinvoimaa, kun CX 25 GTi Turbo esiteltiin. Tämä toi Citroënin takaisin suorituskykyisten autojen luokkaan. Citroën SM:n aikanaan energiakriisin vuoksi päättynyt tarina sai jatkoa, kun viisiovinen CX GTi Turbo lanseerattiin. Mallin 2,5-litrainen moottori varustettiin Garrett T3 -ahtimella, mikä nosti tehoa 30 hevosvoimalla (170 hv) ja lisäsi vääntöä yli 40 %. Tämä teki CX 25 GTi Turbosta todellisen suorituskykyauton.
Turbo-CX lanseerattiin Saksassa Münchenin lähellä. Kaikki lehdistön käytössä olleet autot saavuttivat 220 km/h todellisen huippunopeuden, ja näin tehdas päätti nostaa alunperin luvattua huippunopeutta kolmella kilometrillä tunnissa. Tämä hinnaston yläpäähän (249 000 mk) asettunut CX 25 GTi Turbo jäi Suomessa erittäin harvinaiseksi. Ensimmäinen musta yksilö saapui Suomeen kesäkuussa 1984.
Citroën CX muuttui vuodelle 1986 sekä ulkoisesti, että teknisesti. Isot muoviset puskurit olivat selkeä ero vanhaan peltipuskurimalliin. Teknisiä hienouksia olivat infrapunakauko-ohjaimella ohjattu keskuslukitus sekä huippumalleissa vakiona ollut lukkiutumaton jarrujärjestelmä. Auton sisustus muotoiltiin täysin uudelleen ja mittarit muuttuivat aiemman CX 25 GTi Turbo -mallin tapaan tavanomaisempiin viisarinäyttöisiin mittareihin. Citroënille tyypillistä mukavuutta lisäsivät ylellinen verhoilu ja puolen asteen tarkkuudella automaattisesti säätyvä sisätilan lämpötila (Isother).Mekaaninen maavaran säätövipu oli korvattu sähköisellä liukukytkimellä, joka löytyi nyt kojetaulusta. Lämmitys ja tuuletusjärjestelmä oli varustettu myös Keski-Euroopan ruuhkissa tarpeellisella sisäilman kierrätyksellä. Takalasin lämmitykseen oli tuotu automaattinen lämmityksen katkaisutoiminto.
Erityisesti CX GTi:n varustelu oli niin kattava, että siitä oli vaikea löytää mitään puutteita, ja lukkiutumattomat jarrut toivat mukanaan uudenlaista turvallisuutta. Syksyllä 1985 myyntiin tullut uudistunut CX-mallisto olisi voinut odotusten mukaan piristää mallin myyntilukuja, mutta käytännössä vuosittaiset myyntimäärät jäivät edelleen reiluun sataan autoon.
Citroën CX,
Isältä pojalle
Tuusulassa asuva Vesa Kasari on ollut “Citroënmies” koko elämänsä. Hänen omistuksessaan oleva Citroën CX on hänen Isänsä Kostin uutena ostama ja se tarjoaa perheelle edelleen mukavia ajomatkoja kesäisin. Annetaanpa Vesan itsensä muistella auton historiaa.
Kevättalvella 1987 kävimme Isäni kanssa Herttoniemessä, Citroëntalo Rekarassa koeajamassa vähän käytettyä CX20 Pallasta, eli viimeisiä ns. peltipuskurimalleja vuodelta 1986.
Saman vuoden helmi-maaliskuussa oli 2-litraiseen uudistuneeseen CX:ään juuri tullut saataville 5000 markan arvoinen ”GTI varustepaketti”, jossa oli samanlainen musta/harmaa plyyshi-sisustus kuin CX GTI:ssä ja GTI Turbossa. Lisäksi pakettiin kuului langaton infrapunalla toimiva keskuslukitus sekä automaattinen sisälämpötilan säätö. GTI paketin hinta tuntui varsin kohtuulliselta, kun vertailukohtana oli 20TRE:n perustoimitukseen kuuluva suhteellisen vaatimattoman oloinen kangasverhoilu. Perusmallissa ei myöskään ollut keskuslukituksen kauko-ohjausta, joka tuohon aikaan oli vielä harvinainen varuste. Aika nopeasti tehtiin päätös luopua käytetyn CX20 Pallaksen etsimisestä, koska uusi GTI-sisustuksella varustettu CX 20TRE vaikutti niin paljon ylellisemmältä ja modernimmalta vaihtoehdolta. Moottorin, vaihteiston ja hydrauliikan osalta 20TRE vastasi pitkälti edeltäjäänsä CX20 Pallasta.
Vaihtoautona Isälläni oli 2400 Pallas C-matic, jonka vaihtoarvosta päästiin Pekka Pirttiniemen kanssa yhteisymmärrykseen ja kaupat käteltiin. Tilaukseen laitettiin CX20TRE (172 340 mk) väriltään Blue Magnetique ja lisävarustelistalta ruksattiin myös kattoluukku (6 200 mk). Ilmastointiakin harkittiin, mutta sen lisähinta (13 100 mk) oli sen verran korkea, että päädyttiin tyytyä kattoluukun hellekeleillä tuomaan viilennykseen.
Rekara lupasi asentaa autoon lisäksi GTI-mallissa vakiona olevat etusumuvalot, sillä perus 20TRE:n varustukseen niitä ei kuulunut sekä auton täydelliset sähkökaaviot huoltoja helpottamaan. Toimitusajan luvattiin olevan vain muutamia viikkoja.
Omaa autoa odotellessa saimme viikoksi koeajoon punaisen CX 20 TRE -mallin, jossa oli tosin perusmallille tyypillinen edullisempi kangasverhoilu. Erityisesti kevättalven aamupakkasissa uusi CX teki vaikutuksen: lämmitys ja tuuletus toimivat huomattavasti paremmin kuin vanhassa CX:ssä. Lisäksi C-Maticin pakkaskäynnistyksille tyypillinen vaihteiston kankeus oli historiaa. Toki vastapainona oli se, että automaattivaihteiston ajomukavuus vaihtui perinteiseen käsivaihteistoon. Auto luovutettiin isälleni huhtikuussa, tarkalleen 8.4.1987.
Auton historiasta on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, ja näin jälkeenpäin on helppo todeta, kuinka luotettava Citroën CX oli malliuudistuksen jälkeen. Ensimmäinen huolto-ohjelman ulkopuolinen toimenpide tarvittiin vasta kolmen vuoden käytön jälkeen, kun nokka-akselin stefa piti uusia. Suurempia korjauksia ei autoon ole koskaan tarvittu – vain normaaleja huoltotoimenpiteitä, kuten takajarrupalojen ja -levyjen sekä jakohihnan vaihdot. Kaikki huollot on tehty itse alusta alkaen, ja öljynvaihdot on suoritettu 5 000 kilometrin välein. Öljynä on aina käytetty synteettistä Mobil 5W50 Rally Formulaa.
Vesan Isä jäi eläkkeelle vuonna 1995, jolloin auton vuosittaiset kilometrisuoritteet vähenivät merkittävästi. Vuonna 2000 auto päätettiin siirtää säilytykseen, pois arkiajosta. Kaikkiaan tämä säilytys kesti lopulta kuusi vuotta, aina siihen hetkeen asti kun auto siirtyi Vesalle. Säilytyksen aikana CX:n moottori käytettiin säännöllisesti lämpimäksi ja säädettiin jousituksen hydrauliikkaa ylös-alas, että nesteet kiersivät kunnolla niin moottorissa kuin myös hydrauliikassa. 6 vuoden seisonta-aika siis ei tarkoittanut sitä, ettei auto olisi ollut tänä aikana käynnissä ja toiminnassa. Pitkä käyttämättömyys kun ei tee autolle, sen tiivisteille ja muille materiaaleille hyvää.
Vuonna 2006 kun auto otettiin uudelleen käyttöön, tehtiin siihen hieman kattavampi huolto. Silloin vaihdettiin virranjakajan kansi, moottoriöljyt, kaikki suodattimet, jäähdytineste, venttiilikopan tiiviste sekä sytytystulpat. Tuolloin autolla oli ajettu noin 120 000 km.
Omaa autoa odotellessa saimme viikoksi koeajoon punaisen CX 20 TRE -mallin, jossa oli tosin perusmallille tyypillinen edullisempi kangasverhoilu. Erityisesti kevättalven aamupakkasissa uusi CX teki vaikutuksen: lämmitys ja tuuletus toimivat huomattavasti paremmin kuin vanhassa CX:ssä. Lisäksi C-Maticin pakkaskäynnistyksille tyypillinen vaihteiston kankeus oli historiaa. Toki vastapainona oli se, että automaattivaihteiston ajomukavuus vaihtui perinteiseen käsivaihteistoon. Auto luovutettiin isälleni huhtikuussa, tarkalleen 8.4.1987.
Auton historiasta on pidetty tarkkaa kirjanpitoa, ja näin jälkeenpäin on helppo todeta, kuinka luotettava Citroën CX oli malliuudistuksen jälkeen. Ensimmäinen huolto-ohjelman ulkopuolinen toimenpide tarvittiin vasta kolmen vuoden käytön jälkeen, kun nokka-akselin stefa piti uusia. Suurempia korjauksia ei autoon ole koskaan tarvittu – vain normaaleja huoltotoimenpiteitä, kuten takajarrupalojen ja -levyjen sekä jakohihnan vaihdot. Kaikki huollot on tehty itse alusta alkaen, ja öljynvaihdot on suoritettu 5 000 kilometrin välein. Öljynä on aina käytetty synteettistä Mobil 5W50 Rally Formulaa.
Vesan Isä jäi eläkkeelle vuonna 1995, jolloin auton vuosittaiset kilometrisuoritteet vähenivät merkittävästi. Vuonna 2000 auto päätettiin siirtää säilytykseen, pois arkiajosta. Kaikkiaan tämä säilytys kesti lopulta kuusi vuotta, aina siihen hetkeen asti kun auto siirtyi Vesalle. Säilytyksen aikana CX:n moottori käytettiin säännöllisesti lämpimäksi ja säädettiin jousituksen hydrauliikkaa ylös-alas, että nesteet kiersivät kunnolla niin moottorissa kuin myös hydrauliikassa. 6 vuoden seisonta-aika siis ei tarkoittanut sitä, ettei auto olisi ollut tänä aikana käynnissä ja toiminnassa. Pitkä käyttämättömyys kun ei tee autolle, sen tiivisteille ja muille materiaaleille hyvää.
Vuonna 2006 kun auto otettiin uudelleen käyttöön, tehtiin siihen hieman kattavampi huolto. Silloin vaihdettiin virranjakajan kansi, moottoriöljyt, kaikki suodattimet, jäähdytineste, venttiilikopan tiiviste sekä sytytystulpat. Tuolloin autolla oli ajettu noin 120 000 km.
Tätä kirjoitettaessa, on autolla takanaan vain 127.420 km, mutta autolla ajetaan kuitenkin säännöllisesti ja sen kuntoa ylläpidetään niin hyvin kuin mahdollista. Tiettyjen pisteosien huono saatavuus asettaa toki haasteita tulevaisuudessa.
Vesan omistuksen aikana autolla on ajettu säästellen. Vuonna 2014 auto oli esillä Classic Motor Showssa, Automobile Citroën Ry:n osastolla. Tuolloin teemana oli Unelmia, josta näyttelyn järjestäjä Risto Laine totesi varsin osuvasti: “Ilman huikeita, epärealistisiakin unelmia olisi moni merkittävä asia jäänyt maailmassa tekemättä. Ajoneuvot ovat unelmia, jotka kyyditsevät ainakin mielikuvituksessa unelmoijan kauas pois, kohti jotain parempaa. Ehkäpä juuri siksi unelmat ajoneuvoista ovat niin eläviä.” Citroën CX:ssä konkretisoituu sen suunnitteluun osallistuneiden henkilöiden unelma täydellisestä autosta ja ne ketkä ovat päässeet ajamaan tällä linjakkaalla autolla ovat varmasti kokeneet tuon tunteen.
Teksti: Antti Pitkänen ja Vesa Kasari
Kuvat: Kasarin kotialbumi ja Korpivaara Oy:n kuva-arkisto/Antti Pitkänen